mitä sitten vaikka ihmiset luulevat minua joksikin toiseksi kuin kuka minä oikeasti olen? mitä väliä vaikka he käskevät minua lopettamaan senkin jälkeen kun minä vasta pääsin vauhtiin? totuushan on etten minä aio antaa yhdenkään sidotun sielun muuttaa minua enkä aio olla surullinen vain sen takia, että he ovat pettyneet minuun ja ilmaisevat sen selkein merkein. minä olen vain minä ja tämä on kai minun elämäni.

mitä sitten vaikka joku kertoisi muille minun olevan jotain sellasta mitä en todellakaan ole? mitä väliä vaikka muut uskoisivatkin häntä eikä todellista minua? lopulta sehän vain merkitsee kuka minä olen ja aionko minä itse alkaa uskoa muiden puheita. minä itse en juurikaan jaksa välittää mitä ihmiset minusta luulevat tai ajattelevat, minä keskityn siihen mikä on minulle tärkeää ja etsin tapaa toteuttaa omia haaveitani.

ja ehkä olen itsekäs asettaessani itseni toisten puheiden edelle, mutta tämä on minun olematon elämäni ja minun sekainen pääni. so deal with it!